Espanjaa länteen

La Coruna

Viimeisenä iltana löysimme ravintolakadun. Muutaman tapaksen uskalsin tilata Sevillan ruokasana varastolla.

Tosi suuret annokset, jäi vähän syömättä, hinta n 10€.

La Corunan jälkeen luvattiin toisillemme olla lomalla.  Sää ei ole kanssamme samaa mieltä. Corunan jälkeen aurinko on paistanut n 3 tuntia neljässä päivässä.  Corunasta ajoimme 37 mailia kohti Laxea. Ihana ankkurilahti uimarannan edessä, kalastajasataman vieressä. Vesi oli kirkasta, veneen alla vettä on n 7 metriä vettä ja pohjan kaikki (ei mitään) näkyy selvästi. Vaalea hiekka joka kuin pulveria. Ajoimme vähän erilleen muista ankkuroiduista veneistä, yli aallonmurtajankin. Veneemmehän on tunnettu "heilumaan" tuulessa. Ensimmäinen ilta=täydellistä. Aurinko paistoi 2 tuntia ennen kuin se putosi nukkumaan. En jaksanut lähteä rantaa edes tutkimaan. Jari meni kumiveneellä rantaan  joka oli pakattu veneen kannelle matkan ajaksi. Perässä vetäen se hidastaa matkaa ja sateella/isolla tuulella täyttyy vedestä. Merelle tuli viereemme ja illalla, auringon jo laskettua kävimme heidän veneellä skumpalla. Markun ja Tian pitää olla Lissabonissa 18.8. joten näemme heidät seuraavan kerran tod.näk siellä, meillähän kiirettä ei ole.

Toinen päivä oli sateinen. Yöllä vene pysyi toivomassamme suunnassa/suunnissa.  Mutta päivän aikana tuulen suunta vaihtui ja uidessa huomasimme kumiveneen moottorin olevan kiinni uimarannan rajapoijussa. Plumpsis ja olin irroittamassa moottoria. Ankkuriliinaa kiristettiin 10 metriä. 

Kävimme katsomassa rannan perjantai markkinoita. Jarille löytyi uusi helle hattu 5 €(vaikka siitä ei ole tietoakaan) ja uusi lompakko 2€. Uusi herätyskello löytyi myös 5€, raksuttaa valitettavasti, joten veneen keulaan kelloa ei viedä.

Ilme ei valitettavasti kerro onnellisuutta uudesta hatusta :)

Illalla syötiin pizzaa. Toiseksi paras tällä matkalla.

Myrsky teki tuloaan Caribialta. Brenda hurrikaarin matka menee aivan Espanjan rantoja hipoen kohti Englannin kanaalia. Ankkurimme ei kestäisi 4 metrin aaltoja päätimme jatkaa matkaa länteen kohti Camarinasta. Vain 18 mailia matkaa seuraavaan vuonoon. Menimme laituriin varmuuden vuoksi. Tänne luvattiin 40-50 knotsia tuulta ja 4 metrin aaltoja. Satama-allas oli kalastajien eikä siitä huolehdittu lainkaan. Roskaa, mädäntyneitä kaloja ja limalöllöä kellui satama-altaassa. Hyvät kaupat löydettiin kaupungilta ja roudattiin juomia veneeseen. Illalla tuuli yltyi ja ennuste toteutui. Onneksemme iso aallonmurtaja ja kalastajien halli suojasi hyvin. Vantit vinkuivat ja aallot keikuttivat venettä koko yön. Perässä tuli vesisade joka jatkui sunnuntaina.

Masentavaa on, että sää ei todellakaan ole ollut periin viikkoon kuuma. Lämmin kyllä, että shortseilla voi olla. 

Hauska yksityiskohta: Yöllä kun pumppaa vessaan vettä, tulee pönttöön tähtiä! Planktonit ovat meressä fosforia sisältäviä ja loistavat pimeässä. Vedä vessa ja saat nähdä tähtiä :)

Huomenna jatketaan matkaa lähteen jotta päästään etelään Finnisterren taakse. Tiistaina sataa taas vettä...

Kohti lomaa ja Espanjaa

Kohti lomaa ja Espanjaa

Cherburg oli kaunis kaupunki ja uusitun sataman palvelut toimivat hyvin. Kallen gastit tulivat ja myöhemmin illalla grillasimme rannassa. Puiden alla oli pöytä ja penkit, harvinaista Ranskassa. Grillasimme kunnon pihvit jotka löysimme isosta tavaratalosta. Jälkiruokana oli perinteiset grillatut banaanit. Suklaalevyä emme löytäneet kaupasta mutta sen korvasi m&m karkit. Liekitys Vana Tallinnanlla epäonnistui jostain syystä, ehkä hiilet olivat jo nukahtaneet. Banaanit maistuivat oikein hyvältä.

Täällä on kaloja satamissa mitkä putsaavat pohjan, syövät siis myrkkyväriä.. Meillä myrkkyä ei ole joten pusutusta ei kuulu pohjasta.

Guernsey (Kanaali saari), St Peters Port

Seuraavaan satamaan menessä tärkeintä oli huomioida virrat erityisen tarkasti. Pahimmillaan oli 6 solmun virta. Se oli saatava myötäiseen jotta matka edistyy. Hyvin suunnittelu onnistui, saimme ennen satamaa n 11 solmun vauhdin pelkällä isolla. Vuorovesi on myös suurin kanaalisaarilla. Tässä satamassa noina päivinä 8,5m. Isossa satama- altaassa oli odotuslaituri ja ulkolaiturit isoille veneille jotka eivät mahtuneet suljettuun satamaan sisään. Olimme kahta tuntia ennen odotuslaiturissa, n 10 vene ja olimme omassa rivissä toinen. Meidän kylkeen tuli vielä 6 venettä. Satamamarineerot olivat taitavia työssään ja ajelivat jokaisen veneen luo ohjaamaan oikealle paikalle. 4 kumivenettä ja heidän osaamisensa auttoi, olihan toki muutama vene joka ei neuvoja paljoa kuunnellut ja törttöivät siten vaarallisin seurauksin. Meidän veneen syväyksellä pääsi sisäsatamaan ja saimme hyvän aisapaikan. 

Guernsey on kaunis saari, vanhat rakennukset on uudistettu ja kapeat kujat olivat kävelijöille. Kävelimme naapuriveneen suosittelemaa reittiä pitkin rantoja ja löysimme ankkuripoukaman, merivesialtaat ja akvaarion jossa tutustuimme maailman kaloihin. Odotimme, että siellä olisi nähnyt paikalliset kalat, mutta ei. 

Ensimmäisenä iltana toivoimme syövämme pizzaa..oli sunnuntai ja ravintolat pääosin kiinni. Yksi paikka löytyi, italialainen ravintola ja pöh! valmis pizzapohja ja vähän juustoa. Yhtä surkea pizza kuin Vlielandissa. Toisena iltana söin fish and chips ja Jari otti simpukat valkoviini, valkosipuli, kermassa. Kala oli hyvää ja Jarin mielestä vain homejuusto simpukoita voi syödä jatkossa. Muu on kuulemma kuin kalakeittoa.

Äidin antamia valkosipuleita on vielä 1,5kpl jäljellä

Myrskylaita asennettiin myös toiselle sohvalle valmiiksi.

Yli Biskajanlahden

Tuuli oli jälleen suotuinen. Luvassa oli 3 päivää tuulta pohjoisesta. Ensimmäisenä päivänä pääsimme purjehtimaan puolet ajasta ja yöllä mentiin moottorilla. Plotterista kartta loppui Ranskan länsinurkassa, silver kartta jäi onneksi osoittamaan oikeaa suuntaa. Mentiin Ipadin mukaan. Toisena päivänä ei tuullut, moottoroitiin. Kolmantena päivänä yritettiin purjehtia valoisaan aikaan, mentiin vain n 3 solmun vauhdilla.
Nähtiin delfiinejä veneen ympärillä ja 2 valasta n 100 metrin päästä. Ne puhalsivat vettä ilmaan n 10 kertaa. Kuinka isoja ne sitten olivat? Ehkä 15 metrisiä, toinen oli pienempi, valastyyppi pitää vielä selvittää. Näimme myös 2 suomalaista venettä ja olimme yhteydessäkin monta kertaa vhf:llä.
Tässä Merelle

Viimeinen vuorokausi olikin ihan toista kuin edelliset. John lähetti sääennusteen satelliittipuhelimeen joka toteutui. Tuuli 15-25 knotsia sw joka oli 10-16 m/s sw. Vettä tuli sisään kun ovi aukon luukku ei ollut kiinni ja naamalle tuli kuin saavista kaatamalla merestä. Suunnitelmamme oli mennä La Corunaan Espanjaan, mutta aallot painoivat meitä itään päin mereltä. Oli kauhea viimeinen vuorokausi. Seisominen oli mahdotonta, syöminen oli energiapatukat ja nakit kylmänä. Uusi suunnitelma on Viveiro, suojaisa satama jotta saataisiin ladattua kartta uudelleen plotteriin. Kauhea oli myös sisääntulo pimeään satamaan mututuntuntumalla iPadin kanssa klo 5 aamulla. Hartialihakset olivat kipeinä ruorin vääntämisestä, olisipa Riia ollut matkassa mukana. Heräsimme klo 12. Huolet oli taas poissa. Oli mielenkiintoista katsoa ulos millaisessa paikassa sitä oikein oltiin. Kaunista, kuin vuonossa. Päivä kului venettä siivoamalla, suola piti saada pois. Matkaa tuli yhteensä 512 mailia Guernseyltä. Yhteensä matkaa ollaan tehty nyt 2068 mailia. 

La Coruna

Moottorointi matka oli 57 mailia. Diesel loppui Corunan lahdella. Onneksi oli vielä varatakki josta tankata. Satama oli melko tyhjä. Vain 2 arc 2014 lippua. Ruotsalaisia, suomalaisia, englantilaisia, saksalaisia ja tietysti espanjalaisia veneitä. Kävelimme tietysti kaupunkiin. Vanha kaupunki oli tyhjä. Kadut olivat tyhjiä samoin kaikki liikeet siellä olivat tyhjiä. Uutta satamaa rakennetaan keskustan lahteen. Hintataso onneksi muuttui meille suopeaksi. 4,50 lasi viiniä ja olut. Aina hintaan sisältyy lisäksi tapakset.

Asterix ja Obelix

Jari ja Minä

6.8. Nyt ollaan oltu 4 päivää La corunassa. On kävelty, pesty venettä, vaatteita ja itseämme. Eilen eksyttiin kun yritettiin löytää kauppaa. Sen sijaan löydettiin ravintolakadut, n 4 m leveät kadut jotka ovat täynnä terasseja. Nälkäkin oli ja sieltä sai tapaksia. Heikolla, muutaman sanan osaamisella tilattiin 5 erilaista ja kaikki melkein maistuivat. Kaikkea ei tietenkään jaksettu syödä, niin isot olivat annokset, hinta n 10€.
Kauppaan suunnattiin ruoan jälkeen, kalatiskistä yllätystä (edes nettisanakirja ei tiennyt mikä kala oli kyseessä) syötiin tänään. Melkein kuin tonnikalaa, muusia ja hollandaise kastiketta. Ihan ok. Prima Donnan miehistö jätti veneen tänään tänne talveksi. Ensi vuonna matka jatkuu..
Huomenna me lähdetään eteenpäin laguuniparkkeihin. Kumiveneen moottori toimii yhä, tänään testattu :)

Hankimme Espanjan netti/puhelin liittymän, sen numero on +34 645 988730, kortti on minun puhelimessa nyt, siis en pääse vastaamaan omaan numeroon tuleviin soittoihin.
Satelliittipuhelin on päällä vain pitkillä ylityksillä, viestejä toki luetaan sieltä.
Sähköpostia voi lähettää jari.tammilehto@netti.fi
Jarin puhelin on päällä +358 50 3922 981 soittaa voi.
VHF OH2541 mmsi: 2300 48880
Skype on Jari Tammilehto nimellä
ja facebookista meidät tietysti

Pohjoista ja läntistä Ranskaa

Pohjoista ja läntistä Ranskaa

Viime päivityksestä on jo aikaa. Netti toimii kahviloissa tai satamarakennuksen vieressä. Tällä "isolla koneella" ei rantaan viitsi kävellä ja päivitykset odottavat hyvää yhteyttä joka saadaan veneeseen saakka. Nyt sellainen viimein on. Ostimme Netabord yhteyden Calaisista. Esitteessä luvattiin yhteyden toimivan jokaisessa pohjoisen satamassa, niin ei tietenkään ollut. No, mitäs siitä. Kirjoittelin yhtenä tylsänä päivänä pitkät tarinat wordiin ja ajattelin liittäväni sen nyt, mutta ei tietenkään se onnistunut. Tiedoston voi vain tulostaa!? Ei kopioida ei uudelleen tallentaa ei mitään.. Se siitä.

Calais

Calaisissa satoi vettä molempina iltana kun olimme siellä. Päivällä oli helle ja illalla mahtava ukkonen ja vantit vinkuivat. Uimaranta oli aika tyhjä, mutta keskustassa oli suihkulähteet joiden alla lapset juoksentelivat. Söimme ranskalaiseen tapaan patonkia ja juustoa puistossa, ankkalammen vieressä. Toisella puolella oli epämääräisiä pummeja jotka nukkuivat puiden alla. Aika pelottavia kulkureita useammasta suunnasta maailmaa. Onneksi vieressä oli myös petanque kenttä jossa oli asiallista porukkaa. Toisena iltana Kalle, sy Immigrant tuli viereen ja kävimme pizzalla kaatosateen aikana.

Kuvan kartta tulevasta suunnasta muutti käsitystä maiden sijoittumisesta, olimme tuon lilan klöntin alla.

Boulogne sur-mer

Lyhyt oli matka uuteen satamaan. Matka meni moottorilla.

Matkalla oli herttaisen näköisiä pieniä kyliä. 

Mutta perillä satama oli aika ankea. 

Dieppe

seuraavaan kaupunkiin oli pidempi matka, 60 mailia. Mentiin hiljaista vauhtia tuulenkin ollessa hiljainen. Ilma oli sumuinen, mutta laiva väylän vierellä aurinko alkoi paistaa ja tuuli loppui hetkeksi. Matkalla tuli vierelle suomalainen vene, Immigrant.

Suunta meillä oli sama. Ja loppumatka purjehdittiin hyvässä tuulessa. Immagrantin Kalle Saarinen pitää omaa blogia osoitteessa http://ulosmaailmaha.blogspot.com. Kalle on matkalla yksin Kanarian saarille. Pitää nostaa hattua hänelle. Aina ei ole helppoa yksin olla.

Dieppen satama oli kivempi kuin edelliset, kaunis satama ja rantaravintolat. Pidimme lisäksi huoltopäivän ja pesimme pyykkiä.

Olimme nousuvedellä rannassa. Täällä veden yläpuolella on hienoja kiviä. Riialle upeita hierontakiviä monta kilometriä. Koristekiviä äidille? En raaskinut ottaa kiviä mukaan koska niitä oli liian monta.

Ranalla oli muistomerkkejä maihinnoususta

Myös linna löytyi kaupungista. 

Le Havre

Aurinkoinen matka uuteen kaupunkiin. Olimme perillä illalla kun satamakonttori oli kiinni klo 19. Elämää oli laiturissa ihailemassa auringon laskua. Meillä oli matkakrapula, mikään ei huvittanut. Seuraavana yönä jotkut ötökät pistivat ja heräsin kipuun silmässä. Aamulla tilanne oli heikko, vasemmalla silmällä näki vähän.

Onneksi turvotus laski ja pääsin uimaan mereen. Oli lämmintä ja mukavaa. 

Kaupungin keskustaa emme löytäneet koko päivänä vaikka harhailimme ympärinsä.

Cherbourg

matka sujui tänne ennätysvauhdilla. Tuulen kuljattamalla vauhdilla mentiin 7-8 solmua ja virta antoi 3 lisää, eli 10 solmua. Kaikkea aikansa ja niin tälläkin kertaa. Tuuli vaihtui ja loppui 2 tuntia ennen rantaa. Yhteensä 73 mailia ja 12 tuntia. Hieno satama jossa jopa pääsee uimaan. Tällä on nyt 5 suomalaista venettä! Ennätys!! Paloma X tuli juuri rantaan, ovat matkalla kotia kohti. Prima Donna on matkalla Brestiin viemään venettä talvitelakalle. Merelle vene on myös täällä, mutta vielä emme ole nähneet heitä. Kalle odottaa gasteja seuraavalle legille Biskajan lahden ylitykseen.

Kohti belgiaa

Kohti Belgiaa

Amsterdamista lähdettiin tiistaina. Sirpa ja Seppo lähti kotiin lentokoneella. Oli aika pärjätä kaksin. 

Ensimmäinen haaste oli päästä täydestä satamasta ulos. Onneksi avuliaita käsiä tuli muista veneistä ja työnsivät meitä eteenpäin. Kapteenin stressi näkyi ja kuului yökkäyksinä. Huh! 

Seuraavat mailit joella olivat helppoja kohti merta, pienen vesisateen kanssa, mutta sitten tuli sulku. Olimme kolmantena sululla, ajelimme edestakaisin pitkin jokea. Veneitä tuli lisää ja rahtilaivat menivät sulkuun, ei huviveneille. Saimme Poliisit kumiveneellä kylkeen- Passit. Ystävällistä tenttausta, mihin, mistä ja minne? Hyvää matkaa!

Veneitä tuli lisää ajelemaan siksakkia jokea pitkin. Sitten taas rahtilaivoja sulkuun ja vihreä valo. Apua mikä hässäkkä! Oltiin viimeisiä joukossa siinä vaiheessa, mutta kapteeni määrätietoisesti ajoi suurimman osan ohi. 7 venettä mahtui sulkuun rahtilaivojen taakse, me olimme toiseksi viimeiset. Kylkeen hollantilaiseen  veneeseen ja sveitsiläinen yritti tulla meidän kylkeen, ei onnistunut. Meni toiseen kylkeen. Ostoksia pitää tehdä...n 10 m kiinnitysköydet, ohuet ja helpot käsitellä, puuttuvat meiltä. Sulkustressi uuvutti ja päätimme mennä Ijmuidenin satamaan, sulun jälkeen. Sekin oli suuri ja paljon vapaita paikkoja. Matka suihkuun oli pisin tähän mennessä n 600 metriä. Päivä ei ollut aurinkoinen joten taaskin suuri hiekkatanta oli tyhjä.

Seuraavana aamuna suunta oli Belgiaan, 108 mailia edessä. Lähdimme klo 11 jotta olisimme perillä oikeaan aikaan klo 5.30. Auringonnousu klo 5.58 ja nousuvesi. Melkein koko matka ajettiin moottorilla, vastatuuli. Ihan käsittämättöman kokoisia rahtilaiva parkkipaikkoja oli matkalla. 7 laivaa rinnakkain ja ainakin 15 riviä. Niitä oli matkalla ainakin 3. Yöiseen aikaan varsinkin kalastusveneiden liikkeitä pitää seurata, AIS on vain puolella veneistä. Meillä on AIS mutta ei lähettävää, koska Suomessa ei suositella sitä huviveneille. Joooo, mutta täällä kaikilla on lähettävä AIS. Rahtilaivatkin näkevät silloin veneen liikkeen, nyt me väistelemme niitä parhaan mukaan. Yritetään saada hankittua lähettävä lisälaite. 

Belgian raja ylitettiin klo 00, perillä olitiin klo 5.30 kuten pitikin. Nukuimme pari tuntia ja suuntasimme kylälle. Päivällä kaikki näytti toiselta, turisteja paljon, helle, taas tosi iso uimaranta.

Nieuwpoortista lähdettin klo 11 jotta oltaisiin perillä Rankan Calaisissa klo 18. Matkalla oli kaikkea mitä purjehtijan matkaan kuuluu: tyyntä, vanhoja aaltoja väärästä suunnasta, pientä tuulta, sopivaa tuulta ja vastatuulta. Merivirta antoi lisävauhtia ja loppumatkasta vastavirtaa. Calaisin nousuvesi on 7 metriä. Odotimme satamaan menoa poijussa ja pääsimme hienosti laituriin sillan auettua. Täällä on pato satamaan ja siitä pääsee vain korkean veden +/- 2 h sisään. Illalla oli ukkonen ja satoi vettä.

Hollannissa

Hollannissa

Nettiyhteydet ovat toimineet huonosti. Vlielandiin päästiin upeassa purjehduskelissä. 79 mailia takamyötäistä suffailua. Satama oli suuri ja veneet oli jaettu pituuden mukaan laitureihin. Perinneveneitä oli n 20 täynnä nuoria. Polkupyöriä oli tässäkin pienessä saaressa satoja. Niille oli oma parkkipaikka satamassa. Kylässä oli muutama kauppa, 10 pyörävuokraamoa ja 10 ravintolaa. Söimme reissun tähän mennessä "huonoimman pizzan" valmispizzapohja, päälle täytteet. Lähtihän sillä nälkä. Hiekkadyynit vetoavat, tosin sää ei, niimpä rannat olivat tyhjiä. Jalkapallo villitsi ravintolassa. 

Vlielandin jälkeen päästiin hollannin järvelle Isermerille. 2 siltaa ja 1 sulku erotti meren. Järvi on tosi matala, suurelta osaltaan 2-3,5 metriä syvä. Perille päästiin purjeilla koko matka vaikka vähän hitaasti. Enkhuisenissa tuli kesä, vihdoinkin. Lämpötila nousi, mittari näytti melkein 30 astetta. Historiallinen kaupunki oli täynnä kanavia. jari ja seppo käyttivät päivän ajelemalla niissä. Sirpan kanssa me menimme uimarannalle ja uimaan. Se olikin hieman huvittavaa. Vettä oli 70 cm noin kilometrin rannasta. Makasimme kyllä pohjassa jotta uintileima saatiin suorituksesta. satama oli suuri ,700 venepaikkaa. Olimme G3, puoli kilometriä suihkuun jne. Veneellä saa liikuntaa :) 

Lauantaina oli aika jatkaa matkan toiseen määräkohteeseen Amsterdamiin. Sulku jälleen ja koska tuulta ei ollut ja ilma oli upea, käytiin uimassa Markermerissä, oikein kunnolla, vettä oli 3 metriä. Sixhavenin satama oli meidän määränpää, kuulemma paras paikka. Mahduimme ison moottoriveneen kylkeen. Seuraavana aamuna veneiden siirrot alkoivat klo 8 ja mekin siirryimme klo 9 aisapaikalle. Satamassa on ehkä 90 virallista paikkaa ja kun veneitä tulee niin sitten pakataan kaikkien eteen lisää ja n 140 venettä on yötä satamassa.

Olimme kuin turistit ja kiertelimme kaupunkia ympäri kartan kanssa. Myös kanavakierroksella käytiin suulaan oppaan johdattamana. Tämä kaupunki koettiin liian suureksi ja vilkkaaksi meidän pienelle kumiveneelle. Polkupyöriä, kanavia ja uskomaton määrä turisteja oli tämän kaupungin juttu.

3 yötä jaksoimme olla villkkaassa kaupungissa, huomenna matka jatkuu kohti uusia satamia.

Länttä kohti

Länttä kohti

Kielin kanavassa Brunsbuttelissa oli enemmän lomatunnelmaa kuin aikaisemmin tällä matkalla. Ilma oli lämmin ja aurinko paistoi. Suuntasimme kävellen kaupunkikierrokselle, n 10 km pitkin kanavien rantaa ja kauppaa josta saimme seuraavien päivien ruoat ja kenties vähän kaljaakin. 

Illalla kävi minulle pikku äksedentti, vene tuli meidän venettä kohti ja ajoi poijun päälle ja meidän veneeseen. Työsin venettä pois meistä...onnistuin..putosin veteen. Jep ja roikuin työntämässäni veneessä. Kuka haluaisi mennä Kielin veteen, ruskeaan ja ällöttävään???

Noh..suihku veneessä ja seuraava rannassa, ehkä jään henkiin!?

Satama oli kiva ja nukuimme hyvin.  Hyvän yön jälkeen piti ymmärtää oikein vuorovesitaulukkoa. Täydellä vedellä ,tietyssä ajassa, virta kääntyy ja vie eteenpäin. Toisessa se vie lujaa väärään suuntaan vaikka takaperin, sekin nähtiin.  

Seuraava määränpää oli Cuxhaven. Vuoroveden takia valitsimme sen, outoa ja uutta. Hyvä, että Jari sai käännettyä veneen hurjassa virrassa kohti satamaa.  Kaupungissa ei ollut mitään erikoista, paljon lauttaliikettettä kohti hylkeitä. Mekin näimme pari ihan läheltä.

Luulimme lähtevämme kohti Hollantia mutta pääsimme Borkumiin, Saksaan. Tuuli kääntyi yöllä kohti länttä ja muuttui mahdottomaksi meille. Onneksi turvasatamaan pääsi yöllä klo 5.30. Maanantai päivä piti levätä koska edellisenä yönä ei nukuttu ollenkaan. Kävimme keskustassa taksilla ja tultiin takaisin bussilla. Turistihiekkarannat olivat pitkät ja tyhjät, ilma ei ollut suosiva.

Ensimmäistä kertaa näimme Borkumissa suomalaisia veneitä. Toivottavasti näemme heitä uudestaan.

Borkumista lähdimme aamulla klo 6.20 jotta ehdimme seuraavaan satamaan, 76 mailia ennen hämärtymistä ja ennen väärää vuorovettä. Täydellinen tuuli 120 astetta takaaa vei meitä täydellisesti melkein 7 kn nopeudella. Päivä purjehdukset ovat täydellisiä, lepoa yön pimeistä tunneista.