Matkavene

Matkavene
s/y Chiara

maanantai 27. huhtikuuta 2015

British virgin island ja matka Bermudalle

Saint Maarten oli aika jättää taakse. Krapula hellitti parin päivän jälkeen Saulin ja Anskun läksiäisjuhlista. Kävimme sunnuntaina ruokakaupassa ja maanantai aamuna kirjautumassa ulos maasta. Iltapäivällä klo 14 lähdimme. Edessä oli 83 mailia British virgin islandille. Kartassa oli ilmoitettu uusi paikka customiin Gorban saarelle Biras Creekiin. Pääsimme hyvällä takatuulella purjehtien aikataulun mukaan. Torkuimme välillä munakellon soidessa säännöllisesti. Kun oli vastaantulijoita näkyvissä piti päivystää ohitus. Nukuin kaksi tuntia yhteensä yöllä. Aamuyöllä neljän jälkeen tuli sadepilvet vastaan ja tuuli muuttui vastaiseksi. Koneella viimeiset kaksi tuntia perille. Pienilläkin saarilla näkyi katuvaloja. Aamu valkeni kuudelta ja 6.15 kiinnittäydyimme poijuun Biras creekin edessä.


 Uni tuli nopeasti ja heräsin vasta 13.30. Aamupalan jälkeen etsimään customia. Samaan aikaan viereen ajoi poijumaksun keräävä heppu ja kertoi customin olevan, ihan toisaalla kuin luulimme, Gun creekissä. Hän kertoi paikan olevan auki neljään, menkää äkkiä. Meidän pikku kumiveneellä, aallokossa (onneksi on myötäinen), matka kestää. Ennen neljää Ovet olivat kiinni jo ja ärsytys oli suuri. Ihan turhaa kastumista, matkaa oli noin maili takaisinkin,vasta-aallokossa. Ajoimme Saba rockin saarelle baariin. Happy hour ja rum punch maksoi 4 dollaria samoin kuin olut pullo. Huijausta! Tai ainakin korkeat hinnat oluessa. Olin kuin vaatteet päällä uinut koira. Toiletti siistiytyminen ja aah makealla vedellä naaman pesu, oli oikein hyvä laatuista käsipaperia millä kuivata. Rannassa oli tarpuna kalojen ruokkimisnäytös klo 17. Oli aika vonkaleita. Samanlaisia näimme myös veneemme alla päivystämässä ankkuripaikoissa. 


Illan hämärtyessä menimme varaamaan pöydän Biras creek resortin hotellin ravintolasta. Näköalat olivat hienot. Pukukoodi oli pakko kysyä jotta pääsemme sisään. Naisella saa olla mitä vaan, miehillä kauluspaita ja siistit shortsit käyvät. Molemmille Kengät ei fipfopit. Onneksi ei tarvinut olla pitkiä housuja... Otimme halvimman ruoan. Se oli hampurilainen 25 $. Lisäksi pullo halpaa punaviiniä 38$ (hinnat olivat 36-200$/pullo). Saimme poijumaksun hinnan 25$ hyvitystä laskusta. 




Seuraavana päivänä uusi yritys customiin. Tällä kertaa ajoimme Biras creek resortin laituriin ja pyysimme kyytiä yhteysveneellä. Tietysti, se kuuluu meillekin koska olemme heidän poijussa. Jee! Aikamoista vauhtia vene kulkikin. Vesi oli vihreämpää kuin muualla, mutta aika kirkasta. Tulli oli ihan normaali, mutta virkailijat hieman omituisia seuraavilla kysymyksillään: onko teillä ase? Miksi teillä ei ole asetta? Oletko ihan tosissasi, että miehelläsi ei ole asetta? Selvisimme 36$ maksuilla ulos toimistosta. Sen jälkeen kävelimme läheiseen kauppaan, ostimme leipää, sour creamia ja kanan koipinuijia. 

Vasta seuraavana aamuna tuli poijun rahastaja ja kysyi tarvitsemmeko wifiä. Joo kyllä tietysti. Harmitti, että hän kertonut se olevan olemassa jo edellisellä kerralla. Netti toimi hyvin ja lähtö viivästyi pari tuntia. Itäisellä tuulella menimme pelkällä keulapurjeella 11 mailia eteenpäin, The Bathsin viereiselle rannalle ankkurointipaikkaan. Uskomattoman kirkas vesi. Veneen alla oli kuusi metriä vettä. Ympärillä viisi kattia ja yksi yksirunkoinen. Ranta oli upea, pehmeää hiekkaa. Hiekka ei leijunut rannassa aaltojen mukana. Se oli oikeaa hiekkaa ei korallista jauhoa. Rannalla oli isoja sileitä kiviä paljon. 



Seuraavana päivänä halusimme kehutulle the Bathin rannalle, uimaluoliin. Kumiveneellä ei pääse rannalle, se pitää jättää kumiveneparkkiin aidan taakse. Kyllähän minä veteen pääsisin ja rantaan, mutta  vedestä pitäisi päästä takaisin veneeseen... Ei onnistu. Ajoimme veneellä viereiselle rannalle ja nostimme kumiveneen mahdollisimman ylös. Snorklasimme rannassa, siellä näkyi värikkäitä kaloja. Kävelimme rantaa pitkin polulle metsään ja parkkipaikalle. 



Toisesta polusta pääsi tielle ja sitä pitkin pääsimme the bathin parkkipaikalle. Polku lasketui rantaan noin 400 metriä. Rannasta lähti polku luoliin. Aika pelottavaa, mitä jos kivi putoaa alaspäin? Polulla oli portaita tarpeellisissa kohdissa. Välillä noustiin ylöspäin köyden avulla, välillä ryömittiin kivien alla. Kuuma reissu ja mukavaa vaihtelua. Polun päässä oli toinen uimaranta. Ja sitten samaa reittiä takaisin. Kannatti lähteä etsimään paikkaa.





Toisena iltana ankkurissa svelli lisääntyi, tuuli oli kääntynyt hieman ja mereltä mainingit heiluttivat venettä ärsyttävästi. Samaan aikaan akut lopettivat lataamisen, toinen akuista oli lämmin. Omituisesti akut olivatkin käyttäytyneet viime aikoina. Lataus hävisi nopeasti vaikka aurinko paistoi koko päivän aurinkopaneelin. Lähdimme siis kohti satamapalveluita ja venetarvikeliikettä. Nanny Cayssa oli esitteiden mukaan tarvittavat. Saari oli Tortola. Satama on siisti ja siellä on hyvät suihkut, parhaimmat koko matkalla. Uima-allas on rannan tuntumassa, käyttö sisältyy hintaan. Rannan hiekka-alue on aika kapea, suurin osa lahdesta on täynnä korallia.


Satamamaksu oli 45$/yö, Lisäksi sähkö ja vesi. Aika kallista mutta täälläpäin se taitaa olla normaalia. Päivät kuluivat nopeasti. Netti yhteys oli veneeseen pitkästä aikaa ja sitä käytettiin hyväksi.
Uudet akut saatiin, öljyt ja suodattimet vaihdettiin, pyykit ja vene pestiin, tehtiin ruokaa, luin pari kirjaa ja hikoiltiin. 



Satamassa ei tuullut ollenkaan. Aurinko paistoi joka päivä ja lämpömittari näytti 33 astetta. Viimeisenä päivänä mentiin taksilla läheiseen Road harboriin ja kirjauduttiin ulos maasta. Lähetin pari pakettia Suomeen. Etsittiin pitkään hyvää ruokakauppaa. Lopuksi satamassa nähtiin jonkun lastaavan venettä isoilla ruokakasseilla ja kysyttiin kauppaa. Se paras oli Lahden toisella puolella. Käveltiin sinne. Hyvä kauppa olikin ja kallis, mutta saatiin seuraavan viikon ruoat 450$.  Olimme 6 päivää satamassa. Matkaan lähdimme, kohti Bermudaa, perjantaina klo 12.


1/3 osa paluumatkan ylityksistä
Olemme olleet matkalla nyt viisi vuorokautta. Matkaa on kertynyt 560 mailia. Matka Bermudan kolmion sivutse pelotti mutta Wikipedian faktat hieman lohduttivat. Edellinen kadonnut vene oli vuonna 1946. Katoamiset ovat johtuneet huonoista merimiestaidoista, merirosvoista, sää ilmiöistä jne.  Ensimmäisen päivän menimme hienosti purjeilla. 



Matkaa kertyi ensimmäisen vuorokauden aikana 145 mailia, toinen 115 mailia ja sitten ongelmat alkoivat. Jos ei tuule oli selvää, että ajetaan moottorilla. niin tehtiin,moottori pörisi 19 tuntia. Muutama tunti yritettiin purjehtia. Matkaa tehtiin 120 mailia. Perille emme pääse pelkällä moottorilla, diesel ei riitä. Niinpä yritettiin purjehtia. Tuuli muutti suuntaansa ja voimaansa n 10 min välein. Siis juuri kun sait purjeet vetämään tuuli loppui tai kääntyi suoraan taakse, jolloin Keulapurje hakkasi vantteihin. Kun sait purjeen pois ja moottorin käyntiin tuli tuuli sivusta ja purjeet avattiin. Niin raivostuttavaa ei voi olla mikään purjehtiessa! Ei mikään! Pyysimme jonkun lähettämään säätiedot satelliittipuhelimeen. Viestejä tuli, kiitos vielä kerran niistä. Muutamassa ennusteessa oli la-su yön aikana tulossa kova tuuli 30-60 kts, eli 14-30 m/s, kova tuuli jatkuu tiistai yöhön...Täältä pitää ehtiä Bermudalle ennen kovaa tuulta. Stressi kun vene ei kulje ja tai kulkee väärään suuntaan. Optimaalinen ja paras vauhti saavutetaan 45-130 asteen purjekulmalla. Kun matkaa on edessä 400 mailia on 30 asteen heitto maaliin 100 mailia! Tikkailemalla ( siksak) matka kolminkertaistuu. 
Jari on liottanut siimaa koko matkan meressä. Suurimmat saaliit ovat olleet narun pätkä ( jostain kalapyydyksestä) ja merilevää. Yksi valas nähtiin noin 400 metrin päässä. Se puhisi ja ähisi, loiskutti vettä pyrstöllään ja puhalteli vettä sukeltamisen jälkeen. Pari mustahkoa lintua on kaarrellut veneen ympärillä päivittäin. Muutama rahtilaiva on nähty ja n kymmenen AIS havaintoa rahtilaivoista. Yksi purjevene tuli vastaan toisena päivänä. Hiljaista on!



Keskiviikko : Viime yö meni osaltani pieleen. Nukkumaan mennessä klo 22.30 oli molemmat purjeet ylhäällä 120 kulmalla SW, tuuli 3 m/s, vene kulki 3 solmua. Nukuin 45 min kun heräsin purjeen hakkaamiseen, tuuli oli takaa 180 astetta S, otin keulan sisään. Mentiin pelkällä isolla, vauhti 2,5 solmua. 23.30 heräsin kun tuuli oli voimistunut. Tuuli edelleen takaa S. Avasin keulan virsarille. Ihme ja kumma 4 tuulella vene kulki 4. Autopilotti sai purjeet melkein pysymään vedossa. Korjasin kurssia muutamilla asteilla tunnin ajan kunnes tuuli loppui ja otin keulan sisään. 2.30 heräsin kun vene kulki kallellaan. Tuuli tuli takaisin nyt se oli 8 ja W, vene kulki 4,5-5 pelkällä isolla. Jarikin heräsi ja sovittiin, että odotetaan tunti ennen kuin kosketaan purjeisiin, tuuli kuitenkin muuttuu. Tunnin päästä oli tuuli hieman kasvanut. Jee päästääkö meni oikeasti purjehtimaan :) Iso purje reivattiin ykkös reiviin ja keula avattiin reivattuna. Kun purjeet oli hyvin tuuli alkoi laskemaan. Makasin sohvalla ja kuuntelin kuinka tuuli hiipui ja kääntyi. Purjeet alkoivat hakkaamaan pienistä aalloista. Tuuli oli 3 ja 150 kulmalla. Otin keulan sisään ja laitoin moottorin päälle. Menin nukkumaan klo 5, päivä alkoi valkenemaan.


Tuuli 8 m/s SW, kahdeksalta keskiviikko aamuna, vihdoinkin. Tämä tuuli ei kääntynyt eikä loppunut. Järki palasi päähän eikä epätoivo vallinnut. Matkaa on jäljellä 300 mailia. Lauantaiksi perille on taas mahdollista. Tänään on ensimmäinen pilvinen päivä kolmeen kuukauteen. Aurinkoa ei ole näkynyt, sadepilviä onneksi vain vähän. Lämpötila on laskenut. Ennen lähtöä katsoa katsoin sääennusteita, Bermudalle luvattiin 19-22 astetta lämmintä. Palataanko nyt normaaliin säähän? Kesään joka on kylmä, sateinen ja tuulinen? Samassa sääennusteessa on luvattu Karibian saarille 26 lähes joka päivä, toteutunut on ollut n 30. Kuuma on ollut joka päivä auringossa, varjossa ja tuulessa on sopivaa. 
Miten sitä tottuu jälleen arkeen? En ole pitänyt kenkiä jalassa pitkään aikaan. Mitkä ne on? Flipflopit tai Sandaalit on oikein mukavat :) pitkät housut! meikki? Hiusten laittaminen? Apua!
Vene on seikkailumme kulkuväline. Polkupyörällä pääsisi yhtä nopeasti eteenpäin kuin veneellämme. Hyvässä tuulessa mennään seitsemän solmun vauhdilla, eli n 13 km tunnissa. Matkaa on ollut tähän mennessä 8700 mailia. Edessä on vielä noin 4500 mailia. Olemme olleet 80:ssä paikassa ankkurissa tai satamassa.



Keskiviikko ja torstai mentiin purjehtien mukavasti. Tuuli nousi ja keulaa reivattiin. Isoon laitettiin kakkosreivi koska puuskat olivat rajuja. Perjantaina tuuli nousi. Sade- ja ukkosrintamat ohittivat meidät vuorotellen. Lopulta iso piti ottaa pois ja laittaa vain metri keulapurjetta ulos. Tuuli oli NW tai W, mentiin 45-90 asteen kulmalla 4-6 solmun vauhtia, tuuli oli 12-16 m/s. Pahimmassa ukkosmyräkässä otettiin keulapurjekin pois ja oltiin tuuli ajolla. Ajauduttiin 3 mailia takaisinpäin. Lauantaina klo 5 otettiin yhteyttä Bermuda radioon vhf:llä ja ilmoitin lähestymisestämme. Matkaa oli jäljellä 20 mailia. Kone oli laitettu juuri käyntiin koska tuuli kääntyi pohjoiseen ja vastatuuleksi. Tenttikysymykset tuli vhf:stä, ennakkoilmoitukseen tulosta saarelle. Uusi kysymyksiä oli mukana: epirib poijusta, pelastuslautasta ja vhf luvasta. Matka eteni hitaasti, aallot olivat teräviä ja pompimme kuin korkki. Vene ryskytti aaltoja päin kuusi tuntia ja klo 11 olimme perillä. Viimeisenä yönä ei paljoa nukuttu. Lämpötila yöllä 17 ja päivällä 22.
Meitä vastaanotti, vanha herra Bernhard ikä n 85v, laituriin. Hän Möi meille satamapaikan veljensä Bobbyn 80v, viisi paikkaisesta Captain smokes marinasta, tiedolla, että siellä on suomalainen vene Dyssel, pääsemme sen kylkeen. Satamamaksu on 2$/jalka, meiltä 66$. Kallista, mutta tämä on saaren halvin satama. Sähkö ja vesi sisältyy hintaan. 

Lähdemme täältä seuraavalle ylitykselle 2.5. (Äitini 70v. Syntymäpäivänä) jos sääikkuna sen sallii. Saamme gastimme Harrin mukaan paattiin ennen vappua. Suuntaamme Azoreille hurjien vappubileiden jälkeen. Matka on 1800 mailia. Ylityksen pitäisi kestää n  kaksi viikkoa. 




26.04.2015 Kapteeninpalsta (Kapulla on asiaa)
No niin rakkaat Blogimme lukijat: On siis taas aika kapteenin puuttua asioihin, koska niitä riittää...
Koska Blogimme on taas ajan tasalla, voin puuttua pikkujuttuihinkin. Akut hajosivat matkalla British Virgin islandille. Molemmat puolituntia latauksen jälkeen, kuormattuna 10.5 volttia jännitettä! Solarjärjestelmän terminaali antaa ekana herjan "low batt" ja vartin päästä " batt empty" ei liene epäselvää että finiitto! Jep jep! Kovilla ovat ja vartaakut (normilyijyakut) 10kk. Omilla veneen Latauksilla selvitty Canariansaarilta lähtien ja uusi aurinkopaneelikin saatiin vasta Pricly Bay:sta ( Grenadasta).
Takuu Suomessa! Ei paljon auta, ei roudata raatoja himaan (90kg)...Uudet Ameriikkalaiset lyijyakut löytyivät kaupungista ja paikallinen telakkayritys muutti kiinnikkeitä, uusiin pattereihin sopivaksi. akut maksoivat 500us. Ja asennus/vanhojen poisviennistä 75 us.

Vanhat

Uudet

Koska moottorin laturi myös kovilla ja latasi akkuja täysillä, niin ilmeisesti siitä syystä myös jakodiodisilta ( jakaa latauksen startti/hupiakuille) kärähti jo toistamiseen, (Edellisen kerran Kiilissä hajos) Siis antaa starttiakulle ylilatausta n. 15-20volttia. Sepolta saatujen oppien ansiosta sain tilapäisesti korjattua, diodin ja ohitettua starttiakun latauksen ja  akun kiehuminen loppui ja matka jatkui kohti Bermudaa, 15-18 ms. tuulessa.


Akut toimivat hyvin, pitää varausta ihan erilailla kuin Vartapatterit ikuna! Suosittelen aurinkopaneelia varauksetta kaikille. 150wattinen riittää mainiosti 



pitämään päivisin virroissa jääkaapin ja autopilotin ( ruorimalli) purjehtiessa,  jos aurinko paistaa tasaisesti samalta puolelta, myös pilviverhon läpi lataa yllättävän hyvin: Latausjännite pysyy kuormitus päällä n.12.5-13voltissa kokopäivän.


 Akkukauppojen onnistuttua, Ajattelin sitten tilata myös aurinkopaneelin kiinnikkeet samalla kun paneelin paikkakin löytynyt: luukkutallin päällä täydellinen paikka isollekin paneelille ja kestää keliäkin!



Joo ja tuli hyvät, tais olla Caribian kalleimmat kiinnikkeet: 4 putkenpätkää, 8 kiinnikettä  8 reikää porattuna ( Chiaran poralla) 2 äijää teki 7.5 tuntia hommia ja Makso 800 us.dollaria!!
Muistakaa kysyä aina mitä maksaa ekana!!



Niin tai näin, hyvät ja hienot on! Ja kesti hyvin Bermudan aallot. 
Biminimme oli myös kovilla, koska kovan tuulen takia 15-20 m/s, emmekä pystyneet kasaamaan sitä koska takastaagi pitää irroittaa ensin. Harri Niemiseltä tilataan uusi jakodiodisilta Suomesta ja taas mennään...



AI niin vielä yksi korjausjuttu joka meni hanurilleen...Liesi/uuni alkuperäinen Bavaria-uuni. Johon olisi siis saanut Sint-maartenilla kaikkia mahdollisia varaosia, HYLLYSTÄ suoraan, ostin sieltä uuniluukun lukitussalvan ja pyörittelin käsissäni isomman levyn poltinta, mutta en ostannut....kelevitt...Koska taas kuvittelin että korjaamani kierreosa polttimen alapuolella kestää?! Tut...kesti. Joo hajos ku päästiin BVI:lle. niiden liikkeissä ihan perussälää...kaksi mallia Eno-liesistä. ei varaosia mihinkään peliin. Täältä Bermudalta  ostetaan venetarvikkeet rautakaupasta; Et silleen... Mut joo vierelleni tuli suomalaispaatti Swan-41 3-suomalaisheebon kimppavene, samalla retkellä ku mekin, kertoivat mitä kaikkee niiltä hajonnut, pelit niillä vimosenpäälle ( syDyssel) Ossi Arimo ja Antti. Mm vesikone,satelliittipuhelin lisäantennilla data käytössä, ei jaksa luetella. katsokaa niiden blogia! Heeboilla on jo kiire himaan, asuneet jo kaksi viikkoa täällä Bermudan  Saint.Georgessa, siis säitä odotellessa....


Ps. Ohi meni pyöräilijä jolla alla oli ilmatyynyt...


1 kommentti:

  1. Jakodiodin tilalle asentaisin jännitteen tunnistavan kaksoisakkureleen. kestää virtaa 120 amp., eikä aiheuta jännitehäviöitä.
    Hyviä tuulia kotiinpäin. O-P.

    VastaaPoista