Fuentoventura

Lanzaroten Rubiconin satama oli mukava, eikä sieltä ollut kiire pois. Pidensimme vierailua parin päivän välein. Maanantaina vuokrasimme auton Opel Corsa 1,0. Voi...Valitettavasti ne olivat loppu ja saimme samaan hintaan Opel Moccan jota oli ajettu 2000 km. Vähistä kilometreistä huolimatta ovet olivat jo kärsineet naarmuja käytöstä mutta ajo-ominaisuudet olivat oikein mukavat. Olihan Jarilla edellisistä ajeluista 3 kk aikaa ja pienoinen stressi oli. Ajoimme ensin edelliseen satamaan, Caleiroon, josta haimme stefat moottoriin. Markus lähti mukaan Arrecifeen. Toiveina oli löytää tarpeelliset veneen osat marinekauppojen valikoimista. Meille löytyi ..pihdit ja painoja kalastus yrityksiin. (Vähän harmitti )Markukselle onneksi enemmän. Käytiin moottoritien varressa Hyperdino kaupassa. Siellä oli tarjolla myös lihaa jne mitä sataman kaupoista ei saa. Kuka sitä lomalla ruokaa laittaisi?

Olut- päivitys kannatti tehdä myös, tölkki 19 cent/kpl. Vene tuli stuuvattua ja painoa tuli keulaan lisää. Markukselta ostettiin uusi järeämpi kela. Nyt kalastukseen on laitettu n 170€ rahaa. Täytyy toivoa, että myös kalaa tulee. Kaupasta kalaa olisi saanut tuolla summalla aika paljon.

Tiistaina oli huolto päivä. Stefojen vaihto ei ollutkaan ihan helppo juttu. Kone piti nostaa ylös jotta ruuvit sai auki. Puomi toimi nostimena. Ihme kyllä loppujen lopuksi kaikki onnistui. 

Aikaa meni 5 tuntia. Sehän on kuin "työpäivän pituus" ja oltiin ihan poikki.  Illalla ruokana oli valkosipuliperunoita ja sipulipihvejä. Netti tökki enkä nähnyt päivän Emmerdalea. Katsominen onnistuu normaalisti telkku.com kautta. Nauhuri palvelun kautta onnistuu myös Vain elämää ohjelman seuraaminen jälkikäteen. Olipa hyvä ja liikuttava tuo Vesku jakso. Oli silmät märkänä lähes koko ohjelman ajan. Netfix ei toimi täällä ja se peruttiin. Iltaisin tekeminen on ravintolassa ruokailua tai veneellä ruoan laitto ja tv:n katsominen. Kirjat pitää säästää isolle ylitykselle.

Matkalla rantaa Fuentoventurasta

Jos olisi tiennyt millainen Fuentoventura on, olisi viipynyt pidempään Lanzarotella. Ajoimme hyvällä takatuulella mukavaa vauhtia saaren pääkaupungin Rosarion ohi, ensimmäiseen satamaan jossa voisi olla meille tilaa, Puerto Castilloon. Kutsuimme monta kertaa vhf:llä satamaa. Ei vastausta. Laiturin päässä tuli vesiskootterilla joku vastaan ja kysyimme häneltä paikkaa. Hän ei tiennyt mutta kävi kysymässä satamakapteenilta. Ei, tilaa ei ole. Ärsytti, että tyyppi ei voinut vastata radiokutsuun, fenderit olivat ihan turhaan roikkumassa. Seuraava satama Gran Tarajal oli vuoren takana. Matkaa oli 20 mailia. Kutsuimme nyt sitten uutta satamaa jotta samaa ei tarvitsisi tehdä. Soitin puhelimellakin satamaan, ei vastausta. Pimeä tuli ja ajoimme satamaan. Alue oli suuri ja oli paljon tyhjiä paikkoja. Laiturille ilmestyi heppu joka puhui vain Espanjaa. Onneksi viittomakieli toimi. Menimme hänen osoittamaan paikkaan. Seuraavaksi satamapaperit heti täyttämään. Ihan hulluahan se oli... Arvailin kysymykset ja niihin vastaukset. DOS persoonaa, dos yötä jne. Securitaksen vartija hymyili jopa lopuksi, huh, paperitöiden valmistuttua.

Aamulla näki missä sitä oikein oltiin

Autio ranta johon oli oikein nelikaistainen tie. satamarakennuksessa suihku oli, mutta vain kylmää vettä. (Minä käytin veneen suihkua.) Kaupunki löytyi kilometrin päästä ja posti. Vihdoinkin! Sain kummitytön Heljän, paketin matkaan. Saapi nähdä kuinka pitkä matka-aika sillä on. Uimaranta löytyi, joka oli tyhjä. Tässä kylässä ei ollut hotelleja eikä turisteja. Sen sijaan halvat hinnat. Viini ja olut ravintolassa 3€. Kiinakaupasta löytyi vaikka mitä halpaa. Löytyi myös veneeseen uusi pesuletku. Laitureilla ei ole ollut enää yhteiskäyttöisiä letkuja. Vieressä oli Spar- kauppa ja upeat valikoimat. Pääsi suunnittelemaan taas ruokia. Pienistä asioista tulee onnelliseksi.  Kaksi yötä riitti tyhjässä satamassa. Olihan se halpaa, 9,30 yö. 

Seuraava satama oli Morro Jable. Ajoimme ohi hiekkarantojen jossa oli paljon ihmisiä. Satamaa kutsuttiin jälleen etukäteen, ei vastausta. Laiturit olivat täysiä. Pitkän edestakaisin ajelun jälkeen jälleen securitaksen heput viittoivat bensalaituriin. Ei ole tilaa. Mutta keskustelun jälkeen paikka löytyikin. Ajoimme siihen. Kun köydet olivat kiinni, tuli purjevene laituria kohti ja viittoili meitä pois. Lähdimme tietysti ja samalla selkäni naksahti köysiä irrottaessa (äkkiä särkylääkkeitä). Menimme viereisen laiturin päähän kun securitaksen heput viittoilivat sinne. VHF:ään he osasivat yht'äkkiä käyttää. 

 Seuraavana päivänä menimme etsimään satamakapteenia ja maksupaikkaa, se olikin securitaksen hoidossa. Toimisto oli varastohuone ja kynä oli tekniikkana jäljentävän lomakkeen kanssa. Halpa satama tämäkin 9,30€/yö. Otimme 3 yötä. 

Turkoosin värinen vesi houkutteli uimaan. Kävelimme kylän ja turistialueen läpi n 8 km ja rantaa pitkin kävellen pois, uiden välillä, ihanan lämmintä vettä. Tämä kylä on täynnä saksalaisia. Ranta oli täynnä nudisti elämästä nauttivia saksalaisia auringon palvojia...(joista en ottanut kuvaa iloksenne :)

Seuraavana päivänä menimme veneen siivouksen ja pesun jälkeen viereiselle rannalle. Hiekka ei ollut vaaleaa kuten isolla rannalla mutta vesi oli yhtä sopivaa. Ihan kuin olisi ollut lomalla.

Aamulla matka jatkui. Veneen köysiä irrottaessa selkä niksahti vielä pahemmin kuin pari päivää ennen. Lääkkeiden suurkuluttaja minusta on tulossa, vanha ja vaivainen. Juuri kun luulin selän parantuneen. Jari jumppasi fenderit ja purjeet, minä ajoin. Muuhun minusta ei ollut. 7-10 m/s sivutuuli vei meitä lujaa eteenpäin. 57 mailia meni yhdeksässä tunnissa.

 Las Palmasin satama on suuri. Täällä on täyttä kun ARC veneitä odotetaan satamaan. Moni on tuonut veneensä jo kuukausia sitten tänne. Seuraavana aamuna selvisi että saimme paikan viideksi päiväksi. Satamatoimiston jonossa meni pari tunnia. Ja lauantaina selviää jatkolupa jäädä. Eilen illalla meidät ohjattiin viereiseen satama-altaaseen. Saa nähdä saammeko olla reilun viikon täällä vielä, lapset ja minun äiti tulee ensi viikolla. 

Hieman isompia veneitä on satamassa, tässä hiottiin vielä yksityiskohtia (winwin)

Purjehdukselle lähti vielä isompi purjelaiva

Ilma on tuulinen kuten osaisimme odottaakin tällä puolella saarta. Lämmintä on kuitenkin vielä. Satamassa näkyy suomen lippuja viisi kpl. Iiris veneeltä käytiin jo meitä moikkaamassa eilen tullessa.

Lanzarote

Päivät kuluvat nopeasti. Aamulla heräät ja ajattelet: tänään siivoan. Siivoat kaapin ja toisen, lattian, jääkaapin ja wc:n ja niin päivä on mennyt. Huomaamatta sitä tarttuu seuraavaan asiaan ja tuokin pitäisi... Tänne tullessa (kuuden päivän aikana) en ehtinyt lukea kirjaa kuin 100 sivua. Veneessä eläminen on helppoa. Kaikille tavaroille on oma paikkansa joten kaiki löytyy helposti. Paitsi salongin sohvan alla oleva ruokavarasto. Sieltä ei muista mitä onkaan mukana, löytöjä voi tehdä joka kerta kun kannen avaa. Itsenäisyys päivän yllätyspussilahja odottaa avaamattomana. Meillä on joulu silloin. Kiitos John ja Brita. Kiitos myös sääennusteista.

Lanzarotelle pääsimme klo 11, kolmen tunnin aamupurjehduksen jälkeen. Sillä aikaa ehdimme siivota veneen ja käydä pesulla. Vettä oli nyt tuhlattavaksi asti, koska säästimme sitä koko matkan. Valitsimme Caleron sataman, se oli suorastaan ylellinen, keidas keskellä ei mitään. Satamahenkilökunta otti veneen vastaan vaikka olimme väärässä laiturissa. Selvitti veneelle paikan ja ajoi ottamaan meidät vastaan laiturille. Ystävällisin vastaanotto tähän saakka ylivoimaisesti. 

Satamassa oli toinen suomalainen vene. Markus Vilmi tuli heti moikkaamaan. Hän on 34 v, yksinpurjehtija matkalla maailman ympäri Himene veneellään. Markushan on julkkis, hänestä on ollut juttua Hearissa ja kolmosen uutisissa. Lue lisää hänen blogistaan: sailinghimene.blogspot.com Seuraavat päivät osoittivat hänen olevan esim venehuoltojen ja tekniikan erikoisosaaja. Itse en voisi kuvitellakaan olevani yksin veneellä matkalla.

Heti satamaan päästyämme menimme läheisempään kuppilaan. Jarilla oli kaljahimo, edellisestä oli liian monta päivää. 

Kun tulimme veneelle vesipumppu huuti ja vesi oli kastellut takahytissä patjan. Vesisäiliön paisuntasäiliö oli haljennut. Vesi valui "pilssiin".

Voi mikä sotku.

Markus laminoi pullon. Parin päivän päästä kun tulimme saarikierrokselta huusi pumppu jälleen ja 200 litraa vettä oli lattiassa. Laminointi petti. 

Jari vaihtoi öljyt ja suodattimet ja samalla huomasi, että koneen merivesipumpun akselistefa vuotaa. Stefaa etsittiin ja odotettiin. Uuden osan saaminen on arpaa. Osaako sanoa osan englanniksi, ymmärtääkö myyjä ja onko osaa saatavilla? Ei ole helppoa. Hyvin kävi tällä kertaa-Volvon huolto tilasi stefan, toimitusaika 2 vrk. Myyjä oli tulossa Puerto Blancaan silloin ja lupasi tuoda meille osan silloin. Kahden päivän päästä hän soitti, että auto on rikki, hön ei tulekaan. Soitimme Markukselle ja hän kävi hakemassa sen. Ja maanantaina vuokraamme auton ja käymme hakemassa stefan. Samalla käymme Arrecifessä. Siellä on tarvikeliike jossa saattaa olla muuta hyödyllistä. 

Caleron satama on n 400 veneelle, myös jättikokoisille veneille paikkoja.

Satamarannassa oli vaatekauppoja ja ravintoloita joista sai hyvää ruokaa. Menneiden vuosien huonoruokamaine on mennyttä onneksi. Pitää vain valita oikein. Pizzeriassa saa hyvää pizzaa, mutta ei pihviä jne. Yleisravintolaan ei kannata mennä, siellä ei ole mitään hyvää. Uimarantaa ei ollut lähettyvillä. 

Yhtenä iltana menimme Markuksen kanssa Puerto Carmeniin. Taksin saaminen oli saavutus. Kolmannella kerralla onnistui. Menimme routa66 ravintolaan. Amerikkalainen tyyli ja ruoka oli hyvää. Illan bändi tuli vastaan portaissa, tutun näköisiä. 6 vuotta sitten kun olimme saarella näimme/kuulimme heitä monta kertaa. He olivat soittaneet edellissä ravintolassa, missä kävimme viimeksi,  7 vuotta ja nyt tässä 2 vuotta. Samaa sukkahousuheviä yhä.

satamaa

Keskiviikkona kävimme saarikierroksella. Pettymys sisällöltään (viinitilakäynti kesti vain 10 min) mutta onhan saarella paljon kerrottavaa. Tässä Timanfayan suojelualueelta kuvia:

Saarella on 300 tulivuorta jotka ovat toimineet viimeksi n vuonna 1850. Tulivuoret ovat rivissä.

Tulivuori on vielä kuuma, oksat syttyvät palamaan kuumuudessa.

Ämpärillinen vettä lentää ilmaan.

Kävimme kääntymässä La Gerian viinitilalla. 

El golfo pienenee joka päivä

Turistit

Luola

Olimme Calerossa 5 päivää. Keskiviikkona matka jatkui 10 mailia eteenpäin Puerto Rubiconiin joka on Puerto blancan kyljessä.

 Puerto Rubiconin satama on n 500 veneelle ja mitä parasta, sillä on oma uima-allas.

Täällä on ollut vähän pilvisempää pari päivää, mutta lämpö on sama +28-32.

Toisena päivänä menimme rannalle, oli lämmintä vettä.

Jarikin oli paikoillaan..tunnin

Kävely Puerto Blancaan

Nyt ollaan oltu matkalla kolme kuukautta. 

3200 mailia takana.

32 satamaa/ankkuripaikkaa.

Tiistaina Fuentoventuralle.

Ollaan lomalla.

Odotetaan vieraita Suomesta.

Takahytti on vapaana 21.9.-6.10., 26.10.-17.11. ja 25.-30.11. 

Tervetuloa!

Kaikki suunnitelmat eivät toteudu

Cascaisin satamassa olimme sunnuntai aamuun saakka. Lauantaina oli Red bullin järjestämä lentokisa. Menimme kumiveneellä eturiviin merelle, annoimme kiinnitysköyden kalastusveneelle. Eväänä oli skumppa. Ilma oli sopiva, hieman pilvinen jotta aurinko ei kärventänyt liikaa. Erilaiset härvelit ottivat vauhtia ihmisvoimin ja hyppäsivät veteen.  Hauskaa oli.

Lauantai iltana oli läksiäiset meidän veneessä. Jarkko ja Seppo olivat vieraana. Paistoin lettuja ja Seppo kertoi Caribiasta, paikoista joissa hän oli 10 vuotta sitten. Kalakoukku ( puutarhakuokka) jonka ostimme Jumbosta sai uuden elämän.

Yöt matkalla olivat uusi kokemus. Täysi kuu paistoi joka yö. Oli kuin valot olisivat olleet päällä. Paljoa merellä ei ollut nähtävää eikä varottavaa. Kuuden päivän aikana näimme 4 kilpikonnaa, paljon delfiiniparvia,  1 valas, n 20 rahtilaivaa, yksi kalastusvene, yksi purje taivaanrannassa viimeisenä päivänä ja muutamia roskia. 

Myrskyisimmän yön jälkeen nukuimme ja heräsimme 30 min välein tähystämään. AIS ja tutkatarkastus, näköhavainnot sekä purjetarkastus, tuulikulma. Oma torkkuvuoro oli 3 h, munakello herätti ja tähystyksen jälkeen uni tuli minuuteissa. Aamulla oli kuin uusi ihminen kun oli nukkunut kunnolla.

Suunnitelma oli mennä kauniille Madeiran saarelle. Alla olevasta plotterikuvasta näkyy yritys. Alkumatkasta menimme suoraan kohteeseen. Puolessa matkassa tuuli kääntyi sw tuuleksi. Yritimme tikkailla mutta etäisyys Madeiraan kasvoi. Emme päässeet 200 mailia lähemmäksi kohdetta. Väkisten ei kannata eden yrittää turhaan. Uusi kohde Lanzarote oli helpommin saavutettavissa. Madeiralle oli ollut 500 mailia, Lanzarotelle 700. Vuorokausi mailit vaihtelivat. Ensimmäisenä pääsimme n 80 mailia, toisena 127, kolmantena 143, neljäs 130, viides 120 ja kuudes 108 mailia. Ensimmäisenä ja viimeisenä vuorokaudenaikaan mentiin heikolla tuulella. 3. Vrk oli tuuli 10-16 m/sek. Aallot tulivat suoraan edestä. Veneen keula hakkasi aaltoihin, tuntui kuin koko vene hajoaisi ryskytyksestä. Isopurje oli 2.reivillä ja keula pienenä nenäliinana. Sinä yönä ei nukuttu. Nukkuminen onnistui yleensä myrkkyreunojen avulla sohvilla.

Yöllä

Tappi otsassa

Kuuden vuorokauden aikana oli aikaa. Huoltohommana maustehyllyn irrotus ja putsaus. Uunin heilurin ruuvin kiristys. Lukemattomia pasianssi pelejä. Iltaisin Peerin elokuvia. Toisen päivän aamuna käytiin uimassa kun oli vielä tyyntä. Toisena päivänä Jari sai kalan:kultamakrillin. Paistoimme fileet seuraava päivänä. Olipa hyvää!

Koko matkan oli lämmintä +28 myös yöllä. Uikkareilla oli pärjännyt koko ajan. Vaikka tuuli lujaa ei ollut kylmä. Vaikeinta oli opetella veden säästämistä. Vesitankki on 300 litraa. Eniten vettä kuluu pikkujuttuihin, käsien pesemiseen, veitsen, leikkuulaudan pesemiseen. Osa vaatteista, pyyhkeitä oli merivedessä. Ne piti pestä, yht 10 litraa vettä kului.

Satelliittipuhelimeen voit lähettää ilmaisen viestin tämän nettisivun kautta.

http://www.inmarsat.com/support/isatphone-pro-support/

Via Inmarsat:

Satelliittipuhelin viesti testi

Please note your reply is limited to 160 Latin characters or approximately 135 for non-Latin characters.

Sent via Inmarsat. The mobile satellite company

Kaikkea ei voi kuvailla sanoin eikä kameralla saa tunnetta mukaan

Baiona

Kaunis ilta

Joe ei ole vanhaa nähtävyyttä, uuden voi tehdä

Historiallinen kohde

Baiona oli Espanjan viimeinen vuono, oli aika vaihtaa maata. Tuuli oli täydellinen, pääsimme alkumaininkien jälkeen nauttimaan takatuulesta. Pelkällä isolla suurin aika matkasta, vauhti n 5 solmua.

Lipun vaihto

Lähdimme aamulla jotta ehdimme 60 mailin matkan ja perille ennen pimeää. Kohde on Leixos, satama ennen Portoa. Perimme laituriin ajoimme päivän viimeisillä valoilla. Satamatoimisto oli jo kiinni mutta ajoimme tyhjään paikkaan ja toivoimme parasta. Aamulla huomasimme, että satama oli ruma, rahtilaivojen vieressä. Keskustan kauppaan oli n 2 km matkaa.

Parasta tässä paikassa oli se, että rantaan pääsi ilman ongelmia. Ja parasta oli Porto. Mitään ennakkotietoja meillä ei ollut kaupungista. Hyppäsimme bussiin ja jäimme pois päättärillä. Kuvista ei saa mitään käsitystä paikasta, suosittelemme lämpimästi kokemaan itse kaupungin ainutlaatuisen tunnelman.

Rautatieaseman aula

Douro joella oli hurja virta

Portviini on Porton parasta antia. Kävin yhtenä päivänä Jarin sairastaessa tutustumassa hyvään juomaan Offleyn varastolla.

Olimme Leixoessa 23.-27.8.

Eteenpäin on pitkä matka. Seuraava siirtymä oli 109 mailia Peniche nimiseen paikkaan.  Ilta oli uskomattoman kaunis. Mikä olikaan meri ja mikä osa taivasta?

Matka yön yli oli pimeä ja kostea. Fosfori planktoneista näkyy meren pinnalla. Kalat hyppivät ja delfiinit pyydystivät niitä. Yritin tietysti ottaa kuvia mutta eihän valo riitä. 

Olimme perillä klo 12, Peniche oli ehkä pahin laituri tällä matkalla. Tilaa on kylkikiinnityksessä n 10:lle venelle.Ohi meni paljon veneitä jotka kuljettivat turisteja läheiselle saarelle. Veneiden peräaallot rynkyttivät venettämme edestakaisin.  Kävimme syömässä grillattuja sardiineja lounaaksi  ja menin nukkumaan. Jari sinnitteli pari tuntia pidempään. Aamulla kello herätti klo 7.30. Aamiaista ja merelle. Cascaisin ankkurilahteen oli 42 mailia. Takatuuli jälleen ja tietysti sataman läheisyydessä kovin tuuli, 15,8 m/sek taisi olla enkka. Ankkuri heitettiin Sy Emilyn, Sepon viereen. Aika kauan piti jännittää pitääkö ankkuri vai läheneekö viereiset kalastusveneet.

Cascais

Veneemme on kalastajaveneiden läheisyydessä.

Kaupunki oli turisteille. Monta pientä hiekkarantaa, paljon ravintoloita, vähän nähtävää. Olemmehan lomalla ja koska matkaväsymys iski pahasti päälle ei mikään huvittanut moneen päivään. Ajoimme bensalaiturille kumiveneellä ja kävelimme ostarille tai keskustaan..siinäpä päivän tekeminen. 

Jumbo kaupassa on valikoimaa TOSI paljon. Ja tuotevalikoima on laaja; autonrenkaista alkaen.

Jugurttihyllyistä on vaikea löytää maistuvinta..Tässä molemmat puolet koko pituudeltaan jugurttia..

Suomalaisia on yritetty bongailla ja uusi tuttavuus löytyikin Christer Anderssen oli satamassa Castor veneellä. Hän oli käynyt hakemassa 44 jalkaisen veneensä Kreikasta. Matkalla ensin masto katkesi, sitten peräsimestä lähti osa ja nyt viime päivinä moottori sai ilmaa ja apujoukkoja tarvittiin hinaamaan vene laituriin. Täällä veneen paperit jää kaniin ennen kuin vakuutusturkastaja toteaa veneen olevan matkakelpoinen. Christer on 72 vuotias ja liikkeellä yksin. Hän on asunut Espanjassa yli 20 vuotta ja meinasi, että vene menee myyntiin. Vastoinkäymiset alkoivat riittää. Meillä lähiaikojen suurimmat murheet ovat olleet rikkimennyt munaleikkuri ja pyykkipoika ja onhan vessan stefa vuotanut ja sitä on Jari joutunut huoltamaan. 

 Ankkurissa olimme 5 päivää, sitten vesi loppui ja viimeisenä iltana saatiin akutkin tyhjenemään kun tuijotettiin Peerin valikoimasta 4 elokuvaa. Siirryimme satamaan joka on kallein tällä matkalla, meiltä noin 40 euroa yöltä. 

Kävimme junalla Lissabonissa. Tutustuimme kaupunkiin ratikka ajelun avulla.

Ratikka oli vanha ja tunnelmallinen. Matka kesti 80 minuttia.

Lissabon on erilainen kuin muut kaupungit. Kaikki talot ovat vanhoja ja matalia. Kadut ovat kapeita tai kujia. Lama näkyy, taloja on ränsistyneenä. Tässä yksi malli.

Kaakeleita on joka talon kyljessä.

Kadut olivat kapeita. Ratikassa kättä ei voinut laittaa aina ulos, se olisi osunut seinään, autoon tai parvekkeisiin.

Mäkiä ylös ja alas

Espanjassa ja Portugalissa on muutamia eroja.

Espanjassa englantia puhutaan tosi vähän, 

Espanjassa ravintolassa arvataan ruoka jota syödään koska ruokalistaa ei ole käännetty. Ravintolassa saa tapaksen ilmaiseksi, viini ja olut on saman hintaista.

Kalaa syödään paljon ja se on paljon kalliimpaa kuin liha.

Portugalissa yleisesti kaikki puhuvat englantia.

Ruoka on "kallista". Olut on kalliimpaa kuin viini. Paljon erilaisia ravintoloita.

Ruokalista on myös englanniksi ja kaduilla opasteet myös.

Huomenna lauantaina täällä on Red Bull Lentävät härvelit show. Kävimme tänään katsomassa tulevaa ja hauskaa tulee olemaan. Kumivene on pestynä odottamassa huomista.

Sunnuntaina olemme lähdössä Madeiralle tällä tietoa, tuuliennusteita seurataan. Matkaa on 530 mailia edessä. Loma siis loppuu ja työt alkavat.. Tulimme Espanjan La Corunaan 3.8. ja 5 viikon löysäily loppuu. Valitettavasti työ kestää vain neljä vuorokautta ja sitten tutustumme noin viikon verran Madeiran saareen. Sen jälkeen noin 3 vuorokauden purjehdus kanarian saarille. Lanzaroteen sekä Fuentoventuraan tutustutaan ensin. Las palmasissa pitää olla 6.10. jolloin lapset sekä minun äitini tulee kolmeksi viikoksi meidän mukaan.

Kaikki ystävät! Marraskuussa mahtuu mukaan! 

Joulukuun alussa lähdemme taas töihin, matkalle kohti Caribiaa.

Ylitykselle etsimme gasteja, ilmoita jos kiinnostaa.